Monissa blogeissa on tapana aina alkukuusta esitellä vielä kerran edellisessä kuussa valmistuneet käsityöt. Minäkin päätin aloittaa saman tavan. Nykyisin kuuntelen käsitöitä tehdessä aika usein äänikirjoja. Päätinkin jatkossa kertoa myös jotain niistä kirjoista mitä kuukauden aikana olen kuunnellut.
Seuraavassa kuvat kuukauden aikana valmistuneista käsitöistä.
Lisätietoja kuvien käsitöistä löytyy heinäkuun postauksista.
Kesä/heinäkuussa kuuntelin kaksi kirjaa :
Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisessä olikin kuuntelemista sillä alkuperäisessä teoksessa on 779 sivua. Kuuntelin yhteensä 31 Cd:tä joiden keskipituus n 70 minuuttia. Mutta
mitäpä kuunnellessa, sillä Sinuhen ja hänen mainion palvelijansa Kaptahin
seikkailut ajassa n. 1300 eKr. ovat todella kiehtovia ja mukaansatempaavia ja teoksen lukijakin, näyttelijä Lars Svedberg ,teki osaltaan kokemuksesta todella miellyttävän.
Olen ollut monta kertaa aikeissa lukea tämä kirjan ja mutta se on vain jäänyt . Olen onnellinen , että tein sen nyt. Haikein mielin lopetin kirjan ja niin haikeata oli, että viimeisen kappaleen kuuntelin kolmesti. Sinuhe äänikirjan , jonka olen isältäni saanut, pidän aarteena kirjahyllyssä ja kuuntelen sen vielä joskus uudestaan.
Annan täydet 5 tähteä. *****.
Sitten kuuntelin Leena Lehtolaisen Kuparisydämen. Poliisi Maria Kallio on useimpien Lehtolaisen kirjojen päähenkilö. Olen lukenut melkein kaikki Maria Kallio kirjat. Pidän kovasti Maria Kallion räväkästä ja rohkeasta hahmosta. Maria Kallio kirjoista on tehty TV-sarjakin. Se oli minulle pieni pettymys, sillä se rikkoi liian paljon niitä mielikuvia, mitä kirjoja lukiessa minulle oli syntynyt.
Kuparisydän dekkarissa Maria Kallio saapuu kesätöihin nimimieheksi entiseen kotikaupunkiinsa Pohjois-Karjalan Arpikylään. Pian hänen tulonsa jälkeen kaupungin vanhalla kaivoksella tapahtuu murha.
Kirja oli minulle jo ennestään tuttu mutta edelllisestä lukukerrasta on jo parikymmentä vuotta aikaa.
Kiinnostuin kirjasta uudestaan, sillä Lehtolainen on kotoisin Outokummusta ja kirjan Arpikylän esikuvana on Outokummun kaupunki. Minulle Outokumpu on taas tullut hieman tutuksi parin viime vuoden aikana, sillä tytär asuu siellä. Viimeksi kesäkuussa kävin tutustumassa Outokummun vanhaan kaivokseenkin. Kirja on hyvää kevyttä kuunneltavaa. Kirjalle annan 3+ ***
Seuraavaksi alan kuuntelemaan Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajaa. Odotukset ovat korkealla, kun lukijanakin on vielä itse Antti Litja. Puikolla on nyt kissantassusukat. Tarkoitus olis saada kahdet sukat valmiiksi tälläviikolla.
Mukavaa viikonjatkoa!
t. Seijasisko
.